Ikäihmisten koti-ja omaishoidon palvelujärjestelmä sisältää lukuisia erilaisia toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmanneltakin sektorilta. Tämän vuoksi tiedon liikkumiseen monitoimijaverkostossa, sen levittämiseen ja jakamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Näitä tiedon liikkumisen haasteita tutkittiin tarkemmin KumppanuusAkatemia-hankkeessa. Erityisesti hankkeessa oltiin kiinnostuneita tiedon välittämisestä ja jakamisesta toimijoiden kesken.
Tiedon välittämistä ja jakamista tutkittiin hankkeen aikana tehtyjen haastatteluaineistojen analyysin avulla. Haastatteluaineistosta muodostettiin lisäksi kuvioita kuvaamaan tarkemmin ikäihmisten monitoimijaista verkostoa. Esimerkiksi alla olevasta kuviosta käy hyvin esille toimijaverkoston lukuisten toimijoiden määrä.
Sininen = Kolmas sektori
Pinkki = yksityinen sektori
Keltainen = omaiset, potilaat/asiakkaat, omaishoitajat
Mitä suurempi pallo, sitä enemmän on mainintoja
Tiedon esteetöntä liikkumista verkostossa hankaloittavat esimerkiksi erilaiset tietojärjestelmät ja tietosuojakysymykset. Myös tiedon liikkuminen monella eri tasolla tuo sen levittämiseen ja jakamiseen omat haasteensa. Tietoa liikkuu päivittäin paljon ja monella eri tasolla: esimerkiksi oman tiimin sisällä, oman organisaation sisällä, suhteessa toisiin organisaatioihin, suhteessa asiakkaisiin ja omaisiin. Erityisesti palveluiden yhdyspinnoilla toimivien henkilöiden rooli osoittautuu tiedon kulun edistämisessä oleelliseksi. Merkittävää kuitenkin on, että jokaisen ammattilaisen tulee huolehtia omalta osaltaan tiedon esteettömästä liikkumisesta. Jokaisen rooli on tärkeä ja jokaisen toiminta merkittävää.
Toimijoiden asenne nousee merkittävään rooliin tiedon liikkumisen edistämiseksi monitoimijaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteinen halu ja tahto työskennellä tiiviimmän vuorovaikutuksen ja sujuvamman tiedonsiirron vuoksi nousivat erityisesti esiin aineistosta. Monia hyviä käytännön esimerkkejä tiedon joustavasta kulkemisesta eri toimijoiden välillä kuvasi aito halu tiivistää yhteistyötä ja sen eteen oli tehty päätöksiä muun muassa tavata useammin, ottaa yhteyttä useammin. Näiden taustalla oli kunnioitus ja arvostus toisia toimijoita kohtaan ja asiakaslähtöinen työtapa, joka perustui ajatukselle, että yhdessä tehty työ palvelee asiakasta parhaiten.